maanantai 21. joulukuuta 2015

Joulun lähestyessä



Joulukuun eteneminen kohti joulua merkitsee kiihtyneen hälinän lisääntymistä jopa siinä määrin, että yöunet ovat itse kullakin nappisilmällä vaarassa. Joulun pyhien lähestyessä aivan liian hurjaa vauhtia (mutta samalla liian hitaasti), vilinä käy ajoittain jopa vallan mahdottomaksi. Monet pienet käpälät ovat sotkeutuneet erilaisiin nauhoihin, teippeihin, marmeladeihin, taikinoihin, sulaan suklaaseen, sokerikuorrutteeseen ja joulukoristeiden kimalteeseen.






Samalla kun monet herkut siirtyvät uuniin, yhtä useat herkut päätyvät sokerinpuutteesta kipristeleviin massuihin.






Monet jouluun kuuluvat asiat kiihdyttävät karhujen mieltä levottomuuteen saakka: tuoksut, rapisevat paperit, pienet valot hämärän keskellä..




..ja kuusi keskellä huonetta!






Kuusen koristelu vaatii herkkyyttä ja rauhoittumista, jokaista kaunista koristetta kun tulee muistaa arvostaa ja ihailla. Kuuseen kiipeily on kiellettyä, kun oksille on ripustettu lasiset pikkukarhut, meidän karhujemme tärkeät joulun airuet!




Ystäviä muistetaan pienin paketein ja tervehdyksin, mutta lahjat tai herkut eivät suinkaan ole joulun tärkein asia. Tärkeintä on pitää kaukana asuvat ystävät ajatuksissa lähellä, nauttia läsnäolevien kanssa pehmeästä yhdessäolosta ja joulun tunnelmasta, ja joulun humun hälvettyä lopulta rauhoittua omiin ajatuksiin.






Ihanaa joulun odotusta ja stressitöntä joulua edeltävää hulinaa kaikille!


tiistai 1. joulukuuta 2015

Joulukuun ensimmäinen päivä

Tik, tik, tik, tik. 

Loputon kellon tikitys, eikä uni pysy silmässä. Lohduttoman pitkältä tuntuneen yön lopulla eräs pieni, turhautunut karhu luovuttaa yrittämästä ja heittää peiton yltään. Sen mieltä kuohuttaa aivan liikaa tietoisuus siitä, että pian koittaa joulukuun ensimmäinen päivä. Muiden vielä nukkuessa ja uniaan tuhistessa se varoen hipsii jo jonkin aikaa palvoen ihailemansa joulukalenterin luo ja jää tuijottamaan sen ensimmäistä luukkua. Huomaamattaan pieni tassu ojentautuu avaamaan tuon houkuttelevan luukun ja paljastaa sen taakse kätkeytyvän kuvan.




Kuinka kaunis kuva! Mutta mitä muut sanovat, kun ensimmäinen luukku on jo avattu?

Nolostuneena pieni karhu saa muiden herättyä selitellä malttamattomuuttaan. Se saa osakseen pienen määrän läksytystä, mutta muut karhut leppyvät nopeasti. Ne kun tietävät, että jokainen niistä olisi voinut sortua samaan malttamattomuuteen, vaikkeivät ne sitä ääneen tohdikaan myöntää.